Aamukävelyllä puutarhassa

Moi!

Viikonloppuisin minulla on tapana aloittaa aamu puutarhakävelylllä liuskekivipolkuja pitkin ja tutkia, mitä kaikkea uutta on tapahtunut. Tähän rituaaliin kuuluu ehdottomasti myös kuppi vahvaa kahvia, ja seurana on kissat :). Aloitan yleensä takapihan ovesta. Tänään on upea ilma, luvassa on n. 18 astetta, ja ilma oli äsken täynnä uutta intoa ja odotusta. 

Ensimmäinen etappi on yleensä kasvihuone. Siivosin sen viikko sitten ja pesin sen ikkunat. Sinne on jo viety joitakin sisällä esikasvatettuja taimia, mutta hieman pelottaa vielä yöpakkaset, ja olen yöksi peittänytkin pienet taimet harsolla. Lämmitintä en ole vielä joutunut käyttämään. Haaveilen edelleen aurinkokennoista, joiden tuottamalla energialla sitä voisi öisin lämmittää. Aion ne kyllä laittaa jossain vaiheessa. Aurinkoisena päivänä kasvihuoneessa voi olla lähes 40 astetta, ja silloin ovi on jätettävä auki. Kurkistetaanpa sinne.

Kasvihuone näyttää vielä melko tyhjältä. 

Uskalsin istuttaa esikasvatut kurkut kasvihuoneeseen. Ne ovat jo kukassa!

siemeniä odottamassa kylvöä

Tänä vuonna kokeilen perinteisten tomaattien, chilien, kurkkujen ja yrttien lisäksi myös vesimelonia ja maissia. Viiniköynnöksissä ei ole vielä silmuja - toivottavasti ne ovat elossa.

esikasvatettuja yrttejä ikkunalaudalla

Kasvihuonevierailun jälkeen kävin takapihan puutarhassa. Mm. valkovuokot, mininarsisissit, isot narsissit ja sinivuokot ovat nyt täydessä kukassa. Krookukset ovat jo kukkineet. 

Pantsu on aina mukana.

Nautitaan keväästä! 

Hyvää alkanutta vuotta!

Hyvää alkanutta vuotta!

Voi, miten haaveilenkaan jo ensi keväästä ja kaikesta, mitä aion puutarhassa puuhailla. Talvella on ihana suunnitella ja kerätä voimia. Tiedän esimerkiksi jo nyt, mitä aion tehdä etupihan kukkapenkeille :): 

Nytkin puutarha on kaunis - lunta on satanut täällä Pohjois-Pohjanmaalla kiitettävästi ja tällä hetkellä pakkastakin on melkein -15 astetta. Rakastan aamun sinertävää tunnelmaa. Kasvihuone nukkuu nyt talviunta. Join siellä ennen joulua kaverin kanssa kaakaota - se oli hieno hetki kynttilänvalossa  ja me muistelemme sitä vieläkin.

Puutarha on tällä hetkellä kuin satumaisema. Tykkylumi ei ole toistaiseksi puille ja pensaille vielä liian raskas.

Kissatkin aistivat kylmyyden. Yksi kolmesta kissoistamme on oikeastaan todella innokas ulkoilija, mutta hänkään ei tällä hetkellä oikein innostu lähtemään ulos.

Koska puutarhakautta joudutaan vielä melko kauan odottamaan, olen nyt keskittynyt sisäkasveihin. Onneksi pimein aika on jo ohi ja suurin osa kasveista on elossa :). 

Osa kasveista on tuotu kasvihuoneesta sisälle. Ostin viime keväänä Lidlistä pienen banaanin, se oli ehkä n. 15 sentin pituinen, ja nyt ... se on jo toista metriä pitkä! Olen asentanut sen yläpuolelle lisävalon ja sen on sitten innostunut talven aikana tekemään uusia lehtiä. 

Jonkun verran olen joutunut taistelemaan tuholaisia vastaan. Olen oikeastaan luomuihminen enkä pidä myrkyistä, mutta tällä kertaa sitruunapuun pelastaminen oli minulle tärkeämpi kuin ekoarvot, joten ostin Provado-merkkisiä tuholaispuikkoja. Kasvi imee aineen sisäänsä ja imevät ilkimykset sitten juovat sitä myrkkyä. Aine näyttää onneksi auttavan. 

Haaveilen edelleen lämpimästä kasvihuoneesta. Ehkä toivonkin merkkipäivälahjaksi uuden viinilasisarjan sijasta yhden aurinkokennon, se olisi ainakin hyödyllinen lahja. Oikeastaan minulla on muuten kaikki, mitä ihminen voi vain toivoa. Ja rehellisesti sanottuna olen pärjännyt ihan hyvin ilman sitä aurinkokennoakin. 

Mukavia talvipäiviä!

t Lena

Heinäkuun ajatus: välillä on hyvä pysähtyä

Kävelin aamulla puutarhassani ja muistelin edellispäivän keskustelua ystäväni kanssa. Juttelimme puutarhanhoidon olemuksesta ja totesimme, ettei se tunnu koskaan työltä vaan on enemmänkin elämäntapa. On ihanaa istuttaa, kitkeä, leikata, tukea, siirtää, suunnitella, kastella, lannoittaa ja ryömiä pensaiden alla. 

Mietimme myös, pysähdymmekö puutarhoissamme riittävästi, nautimmeko tarpeeksi tuloksesta ja kukkaloistosta. Mielestäni se on miettimisen arvoinen asia. 

Nautin puutarhasta "olemalla vain" varsinkin päivittäisillä aamukahvilenkeillä kissojen kanssa. Silloin valo on lämmin ja pehmeä ja puutarha on kauneimmillaan. On hyvin voimaannuttavaa aloittaa päivä hiljaisella, hitaalla puutarhakävelyllä. On vielä hiljaista, mieli on avoin ja kukkien tuoksu leijuu puhtaassa ilmassa.

Tiikeri on usein mukana aamukävelyllä.

Otin aamulla kuvia ja ajattelin ne julkaista tässä jutussa korostaakseni pysähtymisen ja nauttimisen tärkeyttä.

Pioni yösateen jälkeen

Miten kaunnita retiisit ovatkaan.

Oikein nautinnollisia puutarhahetkiä! 

Syyskuun eläin: kissa

Puutarha on varsinkin kesällä sekä kissoillemme että itsellenikin kuin toinen olohuone. Minusta tuntuu siltä, että kissat nauttivat puutarhasta yhtä paljon kuin minä itsekin. 

Olen kasvattanut kissoille aivan omia kasveja. Kissanminttu on yksi heidän lempikasveistaan ja sen kasvupaikalla käydään vierailemassa melko usein. 

Toinen kissojen suosikki on metsätähtimön tuoreet lehdet. Kaikki kolme käyvät nakertamassa niitä ruoansulatuksen takia.

Metsätähtimöä meillä on runsaasti. Ei siis haittaa ollenkaan, vaikka sitä vähän maistellaankin.

Pantteri "Pantsu" Heikkilä on ottanut puutarhan pääasialliseksi asuinpaikakseen. Heti kun herään tämä kaveri on jo ovella ja haluaa ulos. Hän käy sitten yleensä pienellä aamulenkillä (olen kerran seurannut hänen reittiään puutarhapolkuja pitkin) ja "asuu" päivällä liiterin takana.

Pantsu on kaunis ...

... ja utelias ...

.. ja liikunnallinen ...

... ja notkea ...

... ja salaperäinen ...

... ja mukana kaikessa.

Mietimme kauan, voisimmeko päästää kissoja ylipäänsä ulos. Asumme taajama-alueella ja lähellä on iso tie. Siellä Viiru-kissamme oli jäänyt auton alle puoli vuotta aikaisemmin. 

Kissat olivat ensimmäisen vuoden sisällä. Sitten uskalsin kuitenkin avata heille ulko-oven. Onneksi reviiri jäi hyvin pieneksi enkä ole kissojamme kovinkaan usein nähnyt tonttimme ulkopuolella. 

Puutarha on kissoille varsinainen unelmapaikka. Omenapuissa kiipeillään päivittäin. Ne ovat sopivan pieniä. Vaahteraan on yritetty päästä, mutta usein Pantsu on jäänyt puoleen metriin massan ja puuttuvan vauhdin takia. 

Tässä on Ilves, "Illukka".

Illukka on nautiskelija, esteetikko ja gourmet-kissa. Hän rakastaa lämpimiä, kauniita ja mukavia paikkoja ja on viettänyt kesällä erittäin paljon aikaa kasvihuoneessa. 

Varsinkin jokiranta on mielenkiintoinen sudenkorentojen, vesimittareiden ja liikkuvan veden takia. 

Ilukka on aina siellä, missä on ruokaa, vettä tai lämmin tunnelma.

Ilveksellä on hieno pyörre selässä. 

Kolmas kissamme on nimeltään Tikru.

Tiikeri on ennen kaikkea kaunis ja rakastaa laituria.

Herkkä Tiikeri on todella paljon sylissä ja pääsee ilman ongelmia suureen vaahteraan. Tikru on kevyt ja ketterä. 

Olen hyvin iloinen siitä, että voimme tarjota kotieläimillemme näin mukavaa elinympäristöä. He rakastavat ulkoilmaa ja viihtyvät puutarhassamme mainiosti.