Aurinkoisella säällä tämä puu näyttää kukinta-aikaan erityisen upealta. Minulla on tapana viedä sinne kahdenistuttava rottinkisohva. Ei ole mitään kauniimpaa istua kukkivan omenapuun alla, aistia kukkien tuoksua ja kuunnella pörriäisten surinaa. Joskus saan puun alle kahvittelu- ja rupattelukavereita, silloin olo on erityisen mukava.
Tämä puu kukkii kesäkuussa yleensä aivan upeasti. Huomasin viime syksynä sen pudotettua lehtensä, miten tiheiksi ja korkeiksi sen oksat olivat kasvaneet. Leikkasin nyt kaikki sisään kasvavat oksat pois, kiipesin aivan ylös melkein puun latvustoon asti ja harvensin sen oksia valon saamiseksi.
Tältä puu näytti leikkausoperaation jälkeen. Tein oksista silppurilla haketta ja levitin sitä puun alle.
Oksiin oli kasvanut todella paljon jäkälää. Jäkälä ei ole puille hyväksi. Se estää sen hengittämistä ja on sille vaaraksi. Sen takia otin paksut puutarhamuovihanskat käteen ja hieroin sitä niin kauan, että sain lähes kaikki jäkälät pois. Kannattaa kokeilla, se toimii erinomaisesti!
Toivottavasti puu kukkii myös tänä vuonna hienosti oksien leikkaamisesta huolimatta. Toivon sille vielä monta, monta hyvää elinvuotta. Puu on nyt 43- vuotias ja korkeampi kuin 1,5-kerroksinen talomme.
