Kesäkuun ilmiö: nousevan ja laskevan kuun vaikutus kasveihin

Hei! 

Eilen nautimme ensimmäisestä omasta basilikasta, jonka olin kylvänyt toukokuussa nousevan kuun aikaan. Mainitsinkin nyppiessäni isoja lehtiä pizzani päälle, että kyseessä on kasvavan kuun aikaan kylvätty basilika. Syntyi pitkä hiljaisuus ja sitten isoäänistä naurua. Ei minua ja kuuta uskottu näköjään tälläkään kertaa. 

Tiedän kokemuksesta, että laskevan kuun aikana olisi hyvä kylvää kaikkea sitä, mitä halutaan kasvavan maan alla: juurikasveja (porkkanat, punajuuret jne.) ja mukulakasveja (perunat, maa-artisokat ym.). Kasvavan kuun aika on taas paras aika kasvien istuttamiseen ja kylvämiseen (kuten jo yllä kävi ilmi, muiden perheenjäsenten mielestä tämä "kuuhöpötys" on hölynpölyä, mutta olen niin monta kertaa huomannut sen vaikutusta, että todella uskon siihen 😀, ja se riittää minulle), ks. esimerkiksi Tarhurin ABC. 

Juurikasveja on hyvä kylvää laskevan kuun aikaan. 

Nyrkkisääntö on, että kaikkea sitä, mitä halutaan kasvavan ylöspäin, kylvätään nousevalla kuulla ja kaikki, mitä halutaan kasvavan alaspäin (esim. perunat ja porkkanat), kylvätään laskevalla kuulla.

Sanotaan myös, että nousevalla kuulla siementen idättäminen onnistuu paremmin:

siementen idättäminen

Perunoita pitäisi siis istuttaa laskevalla kuulla. Sama yllä mainittu perheenjäsen on istuttanut perunat nousevan kuun aikaan... ajattelin istuttaa omat pottuni laskevalla kuulla ja käyttää ihanat, suuret perunani sitten todistusaineistona. 

Kuten jo kirjoitin tämän jutun alussa, olen testannut kuun vaikutusta basilikalla. Kylvin toisen satsin laskevalla ja toisen nousevalla kuulla. Käytin samoja siemeniä ja aloitin laskevan kuun basilikalla. Pari viikkoa myöhemmin kylvin sitten nousevalla kuulla uuden annoksen. Vaikka nousevalla kuulla kylvetyt basilikat on laitettu maahan kaksi viikkoa myöhemmin, ne ovat jo nyt viisi (!) senttiä suuremmat. 

Mukavaa kesäkuuta! t Lena

Toukokuun kävely puutarhassa

Vihdoin, vihdoin puutarhan kasvit ovat heränneet! Voisin kävellä liuskekivipoluilla koko ajan ja ihmetellä kauniiden lehtien muotoja ja voimaa. 

Viime vuoden puutarhapäiväkirjamuistiinpanoistani käy ilmi, että kevät on tänä vuonna noin kolme viikkoa myöhässä. Ehkä olen tänä keväänä juuri sen takia niin erityisen iloinen jokaisesta maasta nousevasta kasvista.

Aamurituaaleihini kuuluu aamukahvin juonti kasvihuoneessa. Luen siellä usein joko sanomalehteä tai jotain puutarhakirjaa. Sen jälkeen käyn aina puutarhakävelyllä. Tänä aamuna otin kameran mukaan. 

Yöllä oli satanut ja värit ovat kylläisiä, mehukkaita ja täynnä voimaa. Vihreän eri sävyt erottuivat hyvin. Rakastan tummanruskean, melkein mustan maan ja syvän vihreän yhdistelmää.

Aloitin etupihasta. Ruusupensaat ovat onneksi kaikki elossa. Ihana, miten lehdet vähitellen "kuoriutuvat". 

Myös pionit näyttävät hyvinvoivilta. 

Erityisen iloinen olen siitä, että pari vuotta sitten suoraan avomaalle heittämäni pioninsiemenet ovat vihdoinkin itäneet! Luonnolle pitää näköjään antaa aikaa. Sieltä nousee nyt todella voimakkaita pioninalkuja (en tiedä edes enää, mikä lajike on kyseessä, täytyypä kysyä pioninsiementen lahjoittajalta):

Pari lämmintä päivää teki ihmeitä. Kasvu oli niin voimakasta, että se jopa melkein kuului. 

Sain lämpimällä jaksolla siivotuksi etupihan yrttipenkin. Lisäsin sinne ison kottikärryllisen kompostimultaa ja säkillisen puutarhamultaa. Perustin tämän penkin pari vuotta sitten. Se on aivan keittiönikkunan vieressä ja sieltä on kesällä kätevää käydä hakemassa yrttejä, sipuleita ja salaatteja. Jostain syystä siellä kaikki kasvaa paljon paremmin ja nopeammin kuin kasvimaalla. Ehkä se johtuu sen suojaisesta, lämpimästä paikasta, mustiksi maalatuista, penkkiä lämmittävistä reunapuista ja ravinteikkaasta mullasta! Olen myös lukenut, että kohotettu penkki on tavallista penkkiä lämpimämpi. Ehkä silläkin on vaikutusta. Se on joka tapauksessa oikea ihmepenkki. Istutin sinne jo sipuleita ja kaupasta ostettua tilliä. Monivuotinen ruohosipuli oli sieltä noussut jo itsestään. 

Ensi viikolle on luvattu lämpimämpää säätä, silloin pääsen vihdoinkin kylvämään ja istuttamaan kasvihuoneessa esikasvatettuja yrttejä ja salaattia. En malta odottaa. Nyt on oivallinen aika kasvien kylvämiselle ja istuttamiselle, on nimittäin nousevan kuun aika.

Myös takapihalla on tapahtunut jo paljon. 

Kasvimaa on käännetty maajyrsimellä kaksi kertaa. Ennen ensimmäistä jyrsimiskertaa ripottelin maan pinnalle kalkkia (meillä on melko hapanta maata), melkein valmista kompostorimultaa, tuhkaa ja hiekkaa. Ennen toista kertaa lisäsin vielä monta kottikärryllistä avokompostimultaa. Multa paranee vuosi vuodelta ja on muuttunut kompostimullan ansiosta jo melko tummaksi. Se on luomumultaa. En käytä ollenkaan kaupan valmista lannoitetta.

Polut ova käteviä. Kaivoin puulaudoille pikkulapiolla syvennykset kahdesta syystä. Ensinnäkin puulaudat eivät liiku tasoitetun pinnan ansiosta ja lisäksi penkit ovat kohotettuja ja siistin näköisiä.  

Raparperi on jo melko suuri. Lehdet ovat niin hauskan näköisiä, ensin täysin ryppyisiä ja jo muutaman viikon päästä aivan sileitä:

Voi, miten rakastankaan saniaisia. Kotkansiiven lehtien alut muistuttavat sukellusveneiden periskooppeja. Kuvittelen usein, että maan alla onkin rykelmä sukellusveneitä tutkimassa kevättä :).

Lähden seuraavaksi kasvihuoneeseen. Oikein mukavaa kevättä! 

Huhtikuun teema: esikasvatus kasvihuoneessa

Huhtikuu on ollut poikkeuksellisen kylmä. Nyt kasvavalla kuulla olisi hyvä istuttaa esikasvatetut tomaatit, tuoksuherneet, chilit ja muut kasvit isompiin muoviruukkuihin. 

Siivosin kasvihuoneen jo n. kuukausi sitten ja odotan nyt kärsimättömänä sään lämpenemistä:

Koska meillä on ns. kylmä kasvihuone, siellä on tällä hetkellä ajastimella varustettu puhallin, joka on päällä yöllä kylmimpään aikaan. Lisäksi suojaan taimet joka ilta harsokankailla. 

Taimet ja muutama huonekasvi ovat olleet kasvihuoneessa jo yli viikon ja kaikki näyttävät voivan oikein hyvin. Itse asiassa kylmä tekee niille hyvää, kasvit ovat selvästi ryhdistäytyneet ja vahvistuneet. 

Sisällä esikasvatetut taimet näyttivät nimittäin jo melko hennoilta ja voimattomilta ja oli korkea aika saada niihin potkua. 

Yön aikana muodostuu kauniita jääpuikkokoristeita katon lämpenemisen takia.

Päiväsaikaan kasvihuoneen lämpötila on aurinkoisella säällä n. 25 astetta. Nyt ei voi muuta kuin toivoa, että kevätkeiju vihdoin saapuu.