Kävelin aamulla puutarhassani ja muistelin edellispäivän keskustelua ystäväni kanssa. Juttelimme puutarhanhoidon olemuksesta ja totesimme, ettei se tunnu koskaan työltä vaan on enemmänkin elämäntapa. On ihanaa istuttaa, kitkeä, leikata, tukea, siirtää, suunnitella, kastella, lannoittaa ja ryömiä pensaiden alla.
Mietimme myös, pysähdymmekö puutarhoissamme riittävästi, nautimmeko tarpeeksi tuloksesta ja kukkaloistosta. Mielestäni se on miettimisen arvoinen asia.
Nautin puutarhasta "olemalla vain" varsinkin päivittäisillä aamukahvilenkeillä kissojen kanssa. Silloin valo on lämmin ja pehmeä ja puutarha on kauneimmillaan. On hyvin voimaannuttavaa aloittaa päivä hiljaisella, hitaalla puutarhakävelyllä. On vielä hiljaista, mieli on avoin ja kukkien tuoksu leijuu puhtaassa ilmassa.
 |
| Tiikeri on usein mukana aamukävelyllä. |
 |
| Pioni yösateen jälkeen |
 |
| Miten kaunnita retiisit ovatkaan. |
Oikein nautinnollisia puutarhahetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti