keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Toukokuun ihania iltapäiviä

Toukokuu kuuluu lempikuukausiini. Kasvien vihreät sävyt ovat kauniin raikkaita ja ilma tuoksuu puhtaalta. 

Jos voisin, lähettäisin sinulle nyt maailman parhaan tuoksun, nimittäin lämpimän toukokuisen sateen kasteleman maan tuoksun pitkän kuivan kauden jälkeen.



Kirsikkapuu kukkii. Puutarha voi hyvin. Olen onnellinen. 

Rakastan käpertyä tällaisena päivänä peiton alle ja kuunnella peltikatolle osuvien sadepisaroiden ropinaa. Huoneessa on vihreä valo, koko talossa on vihreä valo, ja se johtuu taloa ympäröivästä puutarhasta. 


Toukokuu on täynnä toivoa, kasvua, uutta alkua. 



Liikuteltava yrttipenkki

Hei,

tiedätkö, mikä tämä on?


Sitä voisi kuvitella ränsistyneeksi puutarhatuoliksi. Sitä se ei kuitenkaan ole. Se on:




... liikuteltava yrttituoli. Löysin tuolin viime viikolla takapihalta. Se oli jo melkein saanut kaatopaikkatuomion. Kuulun kuitenkin niihin ihmisiin, jotka rakastavat kierrättää ja keksiä vanhoille tavaroille uusia merkityksiä ja tehtäviä. Jäin sitä tutkimaan ja mielestäni se oli erittäin charmikas ja komea hieman kulahtaneesta olemuksestaan huolimatta. Ryhdyin hommiin.

Ensin levitin penkille parin senttiä puutarhamultaa. Sen jälkeen mietin hauskan kuvion tuleville kasveille ja levitin alustalle krassin, rukolan ja basilikan siemeniä. Niistä oli kuvaushetkellä jo noussut kaksi ensin mainittua. 




Sen jälkeen kastelin siemeniä hyvin ja levitin niiden päälle vielä hieman multaa. Parin päivän päästä voidaan se jo ottaa ulkoruokapöydän viereen ja leikata leivän päälle ensimmäiset krassit :). 

P.S.: Tyttäret puistelivat päätä, kun näkivät tämän "luomuksen". Huom.! Nuorempi tytär kävi sitä kuitenkin kastelemassa, kun kukaan ei ollut näkemässä. Näin kuitenkin 😃.

Mukavia kesähetkiä toivottaa

Lena




sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Puutarhavälineistä

On aina mukava aloittaa puutarhatyöt, kun puutarhavälineet voi ottaa hyllyltä puhtaina, hyväkuntoisina ja huollettuina. Ja ylipäänsä hyllyltä :). Otin pari vuotta sitten käyttöön seuraavan säännön: "Vie puutarhapäivän jälkeen kaikki välineet takaisin "varikolle". Tämä sääntö syntyi sen jälkeen, kun olin etsinyt koko puutarhasta oksasaksia, ja reilun tunnin jälkeen ne löytyivätkin sitten punaherukkapuskan alta. Sama ilmiö toistui usein - käytin paljon aikaa turhaan etsimiseen. 


Yritän olla jättämättä tavaroita kukkapenkin tai kasvimaan viereen sillä tekosyyllä, "että minähän jatkan huomenna tästä" tai "voinhan hakea sen kohta siitä, jos sitä tarvitsen". Olen kokeillut myös erilaisia puutarhaesiliinoja, joihin voi kiinnittää työkaluja (ne kuitenkin rajoittavat liikkuvuutta jossain määrin), ja myös tarvikelaukku on kulkeutunut mukana (mutta usein unohtunut jonnekin 😂). 



Vaikka välineiden kerääminen voi tuntua hieman tylsältä, täytyy muistaa, että on vielä paljon tylsempää kuluttaa aikaa turhaan etsimiseen. Ajanhallinnan kannalta on tehokkaampaa viedä tavarat käytön jälkeen omalle paikalle. Voi että, tuo kuulostaa hyvältä. Toimisipa tuo myös muissa elämäntilanteissa yhtä hyvin. Ehkä puutarhatyö on siihen liittyvään kiireettömyyden takia oivallinen kenttä järjestelmällisyyden harjoitteluun. Kaiken voi tehdä rauhassa ja ajatuksen kanssa. Ei ole deadlinea, aikataulua tai muuta, mikä voisi aiheuttaa unohtelua tai paikasta toiseen juoksemista.   




Mietin viime viikolla, että on parempi hankkia muutama laadukas väline kuin kymmenen huonoa. Laadukkaan tavaran etu on se, että siitä on kauan iloa ja että se on loppujen lopuksi edullisempi hankinta kuin suuri määrä halpaa tavaraa. Laadukkailla välineillä on paljon mukavampaa työskennellä. Jos onnistut vielä löytämään sellaisen esineen, joka on sekä laadukas että myös kaunis, työskentelystä tulee vielä paljon nautinnollisempaa.


Puutarhuri kiintyy vähitellen omaan muutamaan hyvään työkaluun, ja tunnearvon määrä kasvaa. Minusta elämää nähneet puutarhasakset ovat kauniimmat kuin upouudet, koska niihin liittyy "yhdessä koettu" tarina. Käytetyt hanskat ovat nätimmät kuin uudet, ja vuosia käytössä olleessa ruukuntekolaitteessa on enemmän viehätysvoimaa kuin vasta hankitussa. Näen niissä sen historian ja yhdessä koetun matkan. 




Samaan ilmiöön olen törmännyt elämässäni monta kertaa. Esimerkiksi rakastamani Elena-nukke oli mielestäni kaunein maailmassa. Hämmästyin täysin, kun eräs luokkakaverini sanoi sitä rumaksi. En voinut käsittää, mitä hän tarkoitti. Sehän oli Elena, joka oli lohduttanut minua heikkoina hetkinä, kaveri, joka tiesi kaikki salaisuuteni, auttanut minua nukahtamaan, osallistunut reissuihin ja retkiin ja kokenut lähes kaiken, mitä itsekin olin kokenut. Rakastettuihin esineisiin kertyy vähitellen paljon muistoja. 



Nautitaan laadukkaista ja kauniista esineistä. Mukavaa päivää!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

sunnuntai ilman suunnitelmia

Heräsin kissan kehräysääneen. Kun avasin silmät, näin tämän: 



On sunnuntai, ja tästä tulee hieno päivä. Päätin viettää sen täysin ilman suunnitelmia, täydellisenä vastapainona arkeen. Katsotaan, minne tämän päivän polku vie.



Työviikko on täynnä kalenterimerkintöjä ja tapaamisia, suorittamista ja jännittäviä juttuja.  




Tänään annetaan tapahtumien tulla itsestään. Voi olla, että rullaluistimet houkuttelevat kierrokselle, voi olla, että ystävä soittaa, voi olla, että puutarha ja kasvihuone kutsuvat - saa nähdä. 



Välillä on hyvä olla laiska. Tämä ajatus on hyvin vapauttava. Rentouttavaa päivää!










P.S.: Päädyin heti tämän kirjoittamisen jälkeen kylpyammeeseen. Se oli hieno aloitus päivälle.




lauantai 27. huhtikuuta 2019

Aamukävelyllä puutarhassa

Moi!

Viikonloppuisin minulla on tapana aloittaa aamu puutarhakävelylllä liuskekivipolkuja pitkin ja tutkia, mitä kaikkea uutta on tapahtunut. Tähän rituaaliin kuuluu ehdottomasti myös kuppi vahvaa kahvia, ja seurana on kissat :). Aloitan yleensä takapihan ovesta. Tänään on upea ilma, luvassa on n. 18 astetta, ja ilma oli äsken täynnä uutta intoa ja odotusta. 



Ensimmäinen etappi on yleensä kasvihuone. Siivosin sen viikko sitten ja pesin sen ikkunat. Sinne on jo viety joitakin sisällä esikasvatettuja taimia, mutta hieman pelottaa vielä yöpakkaset, ja olen yöksi peittänytkin pienet taimet harsolla. Lämmitintä en ole vielä joutunut käyttämään. Haaveilen edelleen aurinkokennoista, joiden tuottamalla energialla sitä voisi öisin lämmittää. Aion ne kyllä laittaa jossain vaiheessa. Aurinkoisena päivänä kasvihuoneessa voi olla lähes 40 astetta, ja silloin ovi on jätettävä auki. Kurkistetaanpa sinne.

Kasvihuone näyttää vielä melko tyhjältä. 


Uskalsin istuttaa esikasvatut kurkut kasvihuoneeseen. Ne ovat jo kukassa!


siemeniä odottamassa kylvöä


Tänä vuonna kokeilen perinteisten tomaattien, chilien, kurkkujen ja yrttien lisäksi myös vesimelonia ja maissia. Viiniköynnöksissä ei ole vielä silmuja - toivottavasti ne ovat elossa.



esikasvatettuja yrttejä ikkunalaudalla










Kasvihuonevierailun jälkeen kävin takapihan puutarhassa. Mm. valkovuokot, mininarsisissit, isot narsissit ja sinivuokot ovat nyt täydessä kukassa. Krookukset ovat jo kukkineet. 




Pantsu on aina mukana.





Nautitaan keväästä! 


perjantai 26. huhtikuuta 2019

Hyvän seuran merkityksestä



14-vuotias kummipoikani Jesper Tanskasta vieraili meillä hiihtolomalla. Hän on mukavaa seuraa, huumorintajuinen, aktiivinen, kiinnostunut uusista jutuista ja erittäin sosiaalinen. Ikäeroa meillä on hieman yli 30 vuotta, ja olemme ystäviä. Hän innostuu jotenkin kaikesta. Teimme esimerkiksi esikasvatusruukkuja sanomalehdestä:









Jesper on todella aito ja hyvällä itsetunnolla varustettu poika. Kerran hän istui lukemassa sohvalla kirjaa, ja ajattelin, että hetkestä saattaisi tulla vielä mukavampi, jos hänellä olisi peitto, johon käpertyä. Niinpä annoin hänelle kauan sitten tekemäni tilkkupeiton. Jesper sanoi sitä nätiksi ja ihaili sen eri paloja. Ei kestänyt kauan, kunnes hän kysyi: - Tehdäänkö minullekin samanlainen? Kysyin takaisin: - Osaatko virkata? Hän sanoi: - En, mutta sinä voisit opettaa minua. Niin alkoi yhteinen tilkkutäkkiprojekti. Erityisen mukava lause, jonka hän jossain vaiheessa sanoi, oli: - Siihen tulee sitten vain sinun ja minun tekemiä paloja. Tämä kuuluu vain meille kahdelle. Ymmärsin tämän hetken syvemmän merkityksen, ja varmasti lukijatkin ymmärtävät sen. 

lukuhetki hetki ennen virkkausprojektin alkua

Jesper oppi virkkaamisen nopeasti, ja hän teki monta palaa tarkasti ja huolellisesti. Hänen vierailunsa aikana saatiin tehtyä noin 20 erikokoista ja -väristä palaa, ja ne on jo virkattu yhteen. Keskeneräinen peitto lähti Tanskaan, ja eilen sinne lähti syntymäpäiväpaketti, joka sisältää 15 palaa lisää :).

Innostuttiin myös lumikenkäilystä merellä.

Yritetään aktiivisesti hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka tekevät meille hyvää. On ihanaa, kun kanssaihmiset antavat toisilleen positiivista energia ja iloa. Vain sellaisiin ihmisiin kannattaa keskittyä, ja vain sellaisiin ihmisiin kannattaa kohdistaa huomionsa ja energiansa.