sunnuntai 28. elokuuta 2016

Elokuun kasvi: Omena

Talomme edessä kasvaa suuri omenapuu. Se on niin suuri, että omenoita voi poimia jopa parvekkeelta. Se on Valkeakuulas, hyvä syönti- ja hillo-omena. Tämän puun omenat ovat tällä vyöhykkeellä yleensä kypsyneet syyskuun puolessavälissä. Tämä vuosi on ollut kuitenkin poikkeuksellinen ja omenoita tippuu jo nyt. Tänään on 28.8.! 

Omenoita on tänä vuonna tulossa aivan valtavasti. 



Tämän jättiläisen vieressä kasvaa pienempi, hauskanmuotoinen Huvitus. Huvitus etsi kauan valoa, koska kolme suurta mäntyä varjosti sitä. Päätimme noin neljä vuotta sitten kaataa männyt. Sen jälkeen Huvitus on piristynyt ja tuottanut runsaasti satoa. 






Tämä on aikainen kesälajike, jota voin lämpimästi suositella. Omenat maistuvat makeilta ja miedosti hapokkailta. Yleensä en keitä Huvituksesta hilloa, koska se pääsee parhaiten oikeuksiinsa tuoreena. Omenat ovat myös liian makeita ja mietoja hilloksi. Hillo tarvitsee "räväkkäämpää sorttia" (=omenaa, jossa on enemmän hapokkuutta) kuten esim. Antonovka. Sellainen löytyy myös etupihaltamme. 




Pihamme omenista tämä on paras hillo-omena. Sen maussa on kunnon potkua ja aromia! Omenat ovat kypsiä vasta lokakuussa. Poimin Antonovka-omenat ja ne kypsyvät autotallin lattialla laatikossa pari viikkoa. Sen jälkeen ne ovat melko makeita ja aivan hyviä syöntiomenoita. 

Takapihalla on kaksi puuta melko lähellä rantaa. Kuten Huvitus myös Punakaneli joutui kasvamaan varjopaikalla, kunnes se pelastettiin. Jo laho, hyvin suuri kuusi kaadettiin sen vierestä. Sen jälkeen se on tuottanut satoa. 


Punakaneli kypsyy meillä hieman myöhemmin kuin Huvitus ja Valkeakuulas. Hyvä niin, koska voimme nauttia omenoista koko syksyn ja on riittävästi aikaa omenoiden käsittelyyn. Olisin pulassa, jos kaikki lajikkeet kypsyisivät samaan aikaan. 



Toinen takpihan puu on "Samo" Fine. Se tuotti ensimmäiset omenat vasta viime vuonna. Istutin sen noin kahdeksan vuotta sitten Punakanelin kaveriksi. Tällä lajikkeella on hyvin makeita omenia, jotka kypsyvät meillä syyskuun alussa. 


Leikkaan kaikki omenapuut säännöllisesti kevättalvella ja joskus myös loppusyksyllä. Poistan sisäänkasvavat, pienet oksat ja yritän vähentää myös latvojen tiheyttä. Harjaan myös jäkälät ja sammaleen pois omenoiden oksista. Kissat auttavat minua omenapuiden hoidossa kiipeilemällä ja raapimalla puiden kuorta. 




Syksyllä, kun Valkeakuulas on täynnä ihania omenoitaan, kiipeän repulla varustettuna puun latvaan ja poimin niin paljon kuin pystyn. 

Jään usein istumaan puun latvaan ja katson maailman menoa ylhäältäpäin. On mukava tutkia puutarhaa ja ihmisiä eri näkökulmasta.